City of love my ass!

    Niinkuin jotkut ovat ehkä tietoisia, olen pariisissa! Oon käyny täällä viimeks ku olin 16 kesää vanha. Silloin olin rakkaan äitini kanssa tapaamassa kummitätiäni ja hänen poikaansa dzoozia. Se reissu ei menny ihan niinku elokuvissa. Join liikaa, häpäisin itseni ja äitini oksentamalla keskelle kummitätini asuntoa. "heh" Nyt vähän fiksumalla asenteella liikenteessä.
    Hieman viimeaikaisia tapahtumia.
    Viimeisimmän päivityksen aikaan olin siis Marseillesis juna-asemalla. Se oli pelottava paikka täynnä epäilyttäviä ihmisiä. Fiksuinta oli siis mennä yöksi hotelliin. Se hotellihuone oli karmasevas kunnos. Hyvin se sopi kuitenki meikäläiselle, joka on just intistä tullu. Valtion majoitusolot kun ei oo mitään viiden tähden luokkaa.
    Lähdin sit aamujunalla kohti Pariisia.
   Olin buukannu itelleni hostellipunkan keskustasta, jonka löytäminen ei menny ihan nappiin. Ensimmäiseks rupesin opiskelemaan Pariisin metrologiikkaa. Tai oikeestaan ihan ekana koitin taistella ittelleni jostakin kartan. Saatuani sit sen sekavan kartan käteeni ja opiskeltuani metrokarttaa tarpeen verran, löysin itseni jostain itäisestä Pariisista. Se osote, joka mul oli tähä hostelliin, oliki vaan tän hostellin joidenki toimistohärdellejen osote. Kaikilta vastaan tulevilta kysyttäessä ohjeita mutisivat vaan jotai ranskaks ja jatkoivat kävelyä. Eivät oo mitään kauheen avuliaita tyyppejä nää patonginpureskelijat.
    Löysin sit läheltä yhen hotellin, josta kävin kysymässä vähä neuvoa. Kyseinen hotelli oli joidenki ulkomaalaisten omistuksessa ja nehä autto sit enemmän ku mielellään. Selvis sit, et piti soittaa yhden jälkeen jonnekki numeroon, mis joku vastaa ja sopii tapaamispaikan ja sit ne vie tänne kämpille. Outo systeemi. Menin siis pariks tunniks lukemaan Harry Potteria johonki kuppilaan.
    Kun kello löi yksi, menin uudestaan sinne hotellille ja näiden herrojen avustuksella sain tietää tarvittavat koordinaatit. Tieni vei mut sitte toiselle puolelle Pariisia. Tulipahan metro tutuks. Pääsin tarvittavaan paikkaan ja sit tuliki jo "James" hakee mua ja opasti mut tänne hostelliin.
    Tää hostelli on kyl suht erikoinen. Tää on ihan normaali asunto, jossa vaan asutaan. Todella jees. Voi tuntee olevansa ihan jotai aitoo, olemalla kuitenki ihan turisti. :D Hieno mesta.
   Täs asunnos on yhteensä 7 nukkumapaikkaa. Asunnon koko on noin 46m2. Kerrosänkymajoitus siis. Siistit tilat ja henkilökuntaki on just jees.
  
   Pariisilaiset on paskaa sakkia. Ainakin suurin osa. Kävin katsastamas Tour Eiffelin(joo oon vitun turisti, tiiän) ja matkalla sinne koitin hymyillä ihmisille ja oisin toivonu saavani edes vienon hymyn takas. En sitä kuitenkaan sit saanu. Kaikil oli naama niin rutussa, et ei huomisesta toivoakaan. Huh huh. Kukaan "ei" puhunu englantia ja kukaan ei halunnu puhua. Olin oikeesti aika ihmeissäni, et hetkinen mikä tää paska läppä, et Pariisi ois joku rakkauden kaupunki??? Kukaan ei ees vittu hymyile! Masentuneena ihmisten masentuneisuudesta vaelsin takasi asuntooni. Huomasin kuitenki matkani varrella eräällä terassilla jonkun Pariisilaisen naisen joka HYMYILI! Oli tietysti pakko mennä juttelemaan. Esittelin itseni ranskaksi ja kohteliaasti ilmoitin, että en osaa ranskaa hevon helvettiäkään. Tää nainen sit nauro mulle ja kiitti yrityksestä puhua ranskaa. Tässä vaiheessa hänen ystävättärensä tuli paikalla ja hänkin oli ihan suht ilosen olonen. Kyselin niiltä kahelta kaikkee maan ja taivaan väliltä liittyen Pariisiin ja he sit kertosivat, et Pariisilaiset on masentuneita, itsekkäitä, ylpeitä ja mielenkiintoisia ihmisiä. Join espresson naisten seuraksi ja ne opetti mulle sit kaikkii hyödyllisii lauseita. Kiitin sitten mukavasta seurasta ja palasin asuntooni pieni kipinä toivoa, että ehkä KAIKKI Pariisilaiset ei oo ihan menetettyjä.
    Palattuani asuntoon, ehdin olla sisällä tasan neljä sekuntia kun jo sisällä olevat aussit, jenkit yms. toivotti mut tervettulleeksi ja pyysivät josko lähtisin heidän mukaansa juomaan viiniä Tour Eiffelin kupeeseen. Lähdin tietenkin. Hauskoja jätkiä kaikki. Varsinki noi australialaiset. Niil ei oo mikään muu mieles ku BBQ. 'oi mate, let's get some steak, shall we!' hehheh. Pariisilaiset eivät kuullemma pidä eiffeltornist. Ainaki näin ne kaks mimmii mulle kerto. Ihmeellinen paikka kylläki. Se torni on niin saatanan iso! Kylhä sitä nyt aina muisteli, et se oli iso mut et niinku VITUN iso! hahhaha. Juotiin siellä pari lasii viiniä, jonka jälkeen koko poppoo palasi takas asuntoon nukkumaan. Hauskaa ja masentavaa samaan aikaan. :)
   Seuraavaks pientä galluppia!
   Minne on Riverin matka suuntana seuraavaksi??? Äitini soitti mull tänä aamuna ja sano, et serkkujeni serkut on jossai Bordeauxin lähellä mökillä siin jossai rannassa. Se tietäisi siis surffausta. Toinen vaihtoehto on lähteä katsastamaan Lontoon ja Birminghamin taikuus. Kolmantena vaihtoehtona olis Hollannin tuulimyllyt. En osaa yhtään päättää, minne päin seuraavaks menisin. Voi myös ehdottaa jotain toistakin paikkaa.
   Nyt meen tekee ruokaa aussijätkien kanssa.

Aurevuaaaaa

- River