keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Terveisiä kahvihuoneesta/kahvihuoneeseen!

   Iltaa taas kerran täältä aikuisten miesten viihdekeskuksesta, Suomen Armeijasta.

  On taas sattunut ja tapahtunut kaikenlaista ihmeellistä!

1) Matruusit on alkanut gonahtaa (suom. "ei kiinnosta enää")
2) Blogistani on tullut yllättävän luettu.
3) Poistumiskieltoni on loppunut.
4) Huomenna lomille
5) ymsymsymsyms.

   Matruusien gonahtaminen on aika oletettavissa oleva asia. Noi äijät on mitä luultavimmin valinnu kyseisen linjan, jottei niiden tarvis rymytä mettässä taisteluvarustus päällä kuunnellen idioottialikersanttien huutoa, miten jalkaväki on niin vitun kova linja. Noh, näillä kyseisillä matruuseilla kun kuitenkin on se viisi viikkoa jalkaväkikoulutusta ennen laivoille siirtymistä. Koita siinä sit motivoida semmosii äijii, joita ei vaan yksinkertasesti vois kiinnostaa paskan vertaa mikää rynnäkkökiväärillä ammuskelu. Jokatapauksessa, niitä on parhaan mukaan koittanu pitää kiinnostuneina tähän asiaan ees sen verran, et hommat tulis hoidetuks. Vaikee vaan keksii mitää hyvii tapoi saada noit liikkelle. Kyllähän ne sit liikkuu ku pelokkaat jäniksen poikaset, ku niille naama punasena huutaa mut heti ku kääntää selän nii ne kostoks rupee perseilee siellä. Huoh. Antakaa voimaa.
    Sitten hieman yllättävämpää asiaa.
   Täst mun blogista on nyt tullu jotenki arvelluttavan "suosittu". Tänää sain eräästä luotettavasta lähteestä kuulla, että eräs hieman isompi herra(kantahenkilökuntaa) on jostain tän blogin löytänyt, tuonu meiän yksikköön, yliviivaustussilla merkannu "tärkeitä" asioita, yhdessä luetuttanu kahvihuoneessa skappareille(kantahenkilökunnalle) ja kaiketi mietiskelly jotain naureskellu aiheen huvittavuuden puolesta (tai sen miten mua vois tästä rangaista.) Ensimmäiseks mulle tulee tästä mieleen, et mitä vittua, eiks jollai skappareil oo parempaa tekemistä, ku yliviivailla jotain vitun kohtia mun tekstistä miten läpäl heitän, et sitä yht lämärihinttarii tullaa vainoo?? Toiseks - eiks kantahenkilökunnalla pitäis olla jotain oikeitaki töitä tehtävänä? (facebookkaminen ja kahvinkeittiminen tyhjentäminen ei oo töiden tekemistä. Tuntuu välillä, et noi ei muuta teekkään.) Mua niinku jotenki ylipäätänsä naurattaa tää tapa, miten tääl asioita hoidetaan. En todellakaan sano, et ite osaisin paremmin, tarkotan vaan sitä, et jos aikaa riittää jonku blogin tekstin yliviivailuun, sen tuomiseen printattuna tänne yksikköön ja miettimiseen, et oisko siinä jotain rangaistavaa, kertoo mun mielestä lähinnä töiden vähyydestä. Tai laiskuudesta. Täs blogissahan ei oo mitään mainintaa yksikön nimestä/numerosta, nimistä, kantahenkilökunnan arvomerkeistä tai puolustusvoimien mielipiteestä mihinkään asioihin. KOROSTAN VIELÄ KAIKILLE VITUN YHTEISKUNNAN TUKIPILAREILLE: blogini ei ole mitenkään liitännäinen Suomen Armeijan mielipiteisiin. Mielipiteet ja asenteet ovat pelkästään minun ja se ei kerro milläänlailla Suomen Puolustusvoimien mielipidettä mistään aiheesta. Noniin. Huoh. Ihan oikeesti, mitä vittua? Hieman vielä asioita, joista haluisin avautua, koskien tätä firmaa. Myös meidän yksikön vääpeli oli nähnyt tämän tekstin (kyllä, myös sen kohdan jossa tituleerasin häntä kuvottavaksi läskiksi pingviiniksi)((Pahoittelen)) ASIAAN. tämä kyseinen vääpeli oli eilen laittanut ystäväni (alikersantin) suorittamaan ylimääräistä palvelusta ampumaradalle, jossa hänen piti lajitella hylsyjä. Sotilaspoliisit eivät tämän kuullessaan olleet iloisia tehtävästä. Tämä samainen vääpeli oli myös laittanut minut ja toisen ystäväni suorittamaan ylimääräistä palvelusta paraatikentällä. Meidän tehtävä oli kolata sitä vitun kenttää. Kyllähän nää kaikki naurattaa, todellaki. Tottakai se vitutti kolaa jollai kolalla, josta oli ehkä puolet enää jäljellä, jotain paraatikenttää. Tämä oli siis ihan ok asia määrätä suoritettavaksi. Entäs jos joku alikersantti määräisi rangaistuksena alokkaalle semmoisen? Oltaisiin vähän pidempää ku 10 päivää poistumiskiellossa. Tottakai, varusmiehillä ei ole rangaistusoikeutta, mutta jos rankaistaan siitä, että nostaa pinkan alokkaan pään päälle, viitaten sen olevan esimiesaseman väärinkäyttöä, ei kuitenkaan paraatikentän kolaaminen rikkinäisellä kolalla ole??? Kuulen usein kaikenlisäksi puhuttavan siitä, miten armeija on Suomen suurin kuntokoulu ja yhteisen linjan pitäjä: paskan vitut. Ei todellakaan pidä paikkaansa. Aikasemmassa yksikössä limu- ja patukka-automaatin käyttö oli sallittua myös palvelusaikana. Puhumattakaan siitä, että P-kaudella ei ollut yhtään juoksulenkkiä. Yhteinen linja on tasan se, että.... hmmmm.... Punkat on tilattu samalta valmistajalta? Yksiköiden väliset erot on ihan vitun isoja puhumattakaan varuskuntien välisistä eroista. Kuri on nykyään kaukana täält paikasta. Kuri ei todellakaan tarkoita sitä, että pieraset väärän ihmisen edessä ja se tuomitaan simputuksena. Kaikki on täällä nykyään simputusta. Vittu, veteraaneja varmaan hävettäis, jos ne tulis päiväks seuraa tätä toimintaa. Tyttölyseolta tää meininki nykyään vaikuttaa. En tiedä missä vika sitten. Jokainen saa käskyjä ylempää. En minä tästä ketään syytä. Ihmettelen vaan. Oliko syy vuoden 1996? Vaiko 2000? Jokainen voi ihan itse googlettaa, mitä kyseisinä vuosina tapahtui. Noniin. Nyt on taas saatu hieman avauduttua, joten jatketaan!

  Peksi, eli poistumiskielto, on vihdoin loppunut! Viime sunnuntaina vedin viimeisen kerran nimeni siihen listaan ja lähdin vapaudesta nauttien sotilaskotiin tapaamaan Ellaa. Tää mimmi oli selvinnyt Espoosta asti tänne niemeen ihan vaan vierailemaan. Se oli todella mukava päätös peksille. Oli niin kutsuttu Happy Ending. ;-) Nyt kyllä aion käyttäytyä ylivarovaisesti, jotten saa enää poistumiskieltoa. Se oli niin vitun ärsyttävää, et ei enää semmosta kiinnosta saada.
 
   Huomenna lomille! Kovat tulee olee bileet, eli tsajajajajajaj!

  Ei mitään muuta ihmeellisen mainitsemisen arvoista täällä! Chilli meininki jatkuu ja hirmuvallan alla eletään!

ROCK OUT WITH YOUR COCK OUT!

Óle!

(En tiiä kuka toi mimmi tos on mut oli sen verran kuuma, et laitoinpahan nyt vaan piristämään ulkoasua.)

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Jeaaa!

   Ei täs kyl mitää erityisempää syytä oo olla iloinen.

   Vituttanu niin paljon viime päivinä, et en oo yksinkertaisesti jaksanu kirjottaa yhtään. Jokatapauksessa, nyt on tuulet hieman laantunu nii voin taas vähä kirjata tapahtumia.

   Poistumiskieltoa tuli sit se 10 päivää. Tarkoittaa siis sitä, et meikäläinen on täällä kolme viikkoa kiinni, koska se sattu just sillee nätisti, et se poltti multa parit lomat.

  P-kausi loppu niin että räjähti. Rakkaat alokkaani, joita olin tunteella kouluttanu, siirtyi uusiin tehtäviin. Osa meni aliupseerikouluun ja osa miehistötehtäviin. Minut laitettiin kouluttaa matruuseja! Ei se nyt sinänsä oo nii perseestä, koska tääl on kaikki vanhat jalkaväkikaverit mukana ja on kiva taas nähä niit. Hienoja miehiä. Ollaan nyt noin viikko koulutettu noit säkkejä ja tälläki hetkellä ne on kattomas jotai laivoja tuol sotasatamassa.

  Täs uudes komppanias on kaikki päin vittua. Yksikön vääpeli on linjannu, et ei sais tuoda omia koneita tänne, pinkka ja punkka pitäis tehä, oikeuksia vähennetty ja kaikkee muuta samanlaist roskaa. Huoh. Se näyttääki semmoselt kuvottavalt läskilt pingviiniltä. Jep jep!

  Kaikki nyt muuten sinänsä aika mainiosti. Elämä tuntuu vähä laittavan itteensä omaa tahtii järjestykseen. Täällä kun on tällee pitkään kiinni nii ehtii aika hyvin miettii asioita. Kaikki siviilisuhdeasiat tuntuu jotenki asettuvan aika hyvin järjestykseen. Ikävän kasvaessa rupee taas tajuamaan kaikennäkösiä asioita.

  Poistumiskieltoa jäljellä vielä 5 päivää.

  Kaikennäkösiä asioita tekis mieli tännekki kirjotella. Kauheesti henkilökohtasia asioita pyörii pään sisällä ja ois kiva kertookki niist. Kivoja ja ei niin kivoja asioita. Pitäisköhän tää suojata salasanalla?

Love, Soldat