Uusi harrastus ja munaton lääkintämies!

Toissapäivänä kaverini Eppu kysy multa, jos haluisin tulla hänen mukaansa jenkkifutis treeneihin. Ajatus arvellutti aluksi, koska en ollut vaihtarivuodesta huolimatta kovin tuttu lajin kanssa. Otettiin kuitenkin harjoitusvapaata intistä ja mentiin treeneihin. Eppu oli vanhana jenkkifutiksen pelaajana varsin hyvä pelaamaan. Omalla kohdalla homma sujui kans suhteellisen hyvin! Enhän mä tietenkään sääntöjä osaa vielä kokonaan, ku peli on suht monimutkainen satojen erilaisten pelitaktiikoiden saattelemana. Perusjutut kuitenkin osasin (pallon heitto, kiinniotto yms.) joten sain aika nopeesti kiinni treeneistä. Valmentaja toivotti tervettulleeksi joukkueeseen ja sunnuntaina oonki menossa jo A-junnujen treeneihin. Kova taso tulee vaatii aika paljon töitä mut onneks tää taso Suomes ei oo kuitenkaan niin huippu, et ei pääsis mukaan ollenkaan. Treenit oli sairaan hauskat ja jengi oli tosi rentoo. Innostuin erittäin paljon. :)

  Sitten hieman vittumaisempiin asioihin.

  Tänään aamulla flunssan saattelemana menin varuskuntasairaalaan. Käytyäni hakemassa parit napit kävin viel heittämässä vähän läppää vanhalle frendille. Noh, siinä sit pari sanaa vaihdettuani ystäväni kanssa tuli lääkintämies/tykkimies sanomaan, että nyt se vitun turpa kiinni (siellä kun pitäis olla suht hiljaa, ettei lääkärit häiriintyis). Kehotin tykkimiestä menemään siitä helvettiin, et oon just lähössä. No tää helvetin tykäri sit toi jonkun esitutkintalapun mun eteen ja käski mun vetää nimeni siihen! Katoin silmät pyöreenä sitä idioottia, et onks se ihan oikeesti tosissaan! Kyllä se oli. Siihen tuli sit yks Upinniemen munattomin kenttäsairaanhoitaja lesoomaan vielä, että hänellä on enemmän nappia hihassa ku mulla ja käski mun laittaa nimen siihen paperiin, jotta mut voidaan esitutkia niskoittelusta!! Vittu! Lääkintämiehillä kun on hänen mukaansa tilapäinen käskyvalta kaikkiin varusmiehiin siellä veksissä! Naurettavaa toimintaa mun mielestä. Jos tollasesta tulee jotain poistumiskieltoa mulle nii sit kyl oon menetän uskoni tähän lafkaan. Tääl on kaikki nyt viimevuosina mennyt aika huolellisesti päin persettä. Tänäänki armeijassa vietiin noita "sotilaita" leijattamaan leijaa! Kyllä! LEIJAA! Oltais voitu mennä ampumaan, lenkille tai harjoittelemaan jotain muuta sotaan liittyvää, mutta ei! MENNÄÄN LEIJATTAA LEIJAA! Pistää vihaks. Koko ajan pitää pelätä mitä sanoo ja kelle ku heti paukkuu esitutkinnat ja poistumiskiellot ymsymsymsyms. Jos se lämäri ois tullu mulle ihan ystävällisesti sanomaan, et hiljaa nyt tms. nii oisin vaan nyökänny ja lähteny vaan menee. Vaik toi pelle oli samaa saapumiserää nii pidän kyl huolen, et sitä ruvetaan vainoomaan täällä. Sen lomilta paluu tulee pysähtyy porteille TODELLA pitkäks aikaa, ku alikersantit siellä tulee varmasti tutkimaan koko auton yms kivaa, jota heillä on oikeus tehdä. On hyvä olla kavereita. Se lämäri rupes viel selittää niille sairaanhoitajille valheita minkä kerkes! "Kävin monta kertaa huomauttamassa sille ja se haukku mut homoks yms." Kauhee vuodatus. Hyvää sekalaista tekstiä, jota on kiva lukea! Pahoitteluni siitä!

   Elämä kasarmilla on muuten ihan hauskaa. Ei täällä kyllä jaksais kauheen pitkään enää olla. Siviilissä olisi kivempaa mutta vedetään nyt huolella loppuun!

Óle!

Vitun paskaa iltaa.

Huomattavan älykkään otsikon jälkeen voin vain toistaa, että todella paskaa iltaa.

On taas vierähtänyt tovi siitä, kun viimeks tätäkin päivittelin. Noh, siihen on syynsä. Käytännössä nyt vain se, että ei oo yksinkertaisesti ollu aikaa.

Aloitan siis alusta.

Viikko sitten ei tapahtunut mitään niin mainittavaa, että siitä kannattaisi tänne kirjoitella. Edellisen viikon loppu olikin sitten jotai ihan muuta.

Alokkaat vannoivat valan viime perjantaina. Tää tarkottaa siis sitä, että he ovat tykkimiehiä alokkaiden sijaan. Valan vannominen tarkoittaa myös sitä, että on valabileet. Valabileistä en kerro enempää ennenku oon suojannu tän blogin salasanalla. Arvelluttavat tahot voisivat saada musta ihan väärän kuvan!

Hmmm. Selkä on jumissa, Suomi hävisi Ruotsille, kaaduin, löin pääni, sain inhottavia hommia, jouduin huutamaan, sain huomiseks huonoja hommia ja kaiken lisäksi on vielä maanantai. Huoh... Antakaa voimaa. Nyt sitä tarvitsisin.

En oikeen oo ihan varma, mitä kaikkee tänne uskaltais kirjottaa. On niin paljon kaikkee, jota tekis mieli kertoo muutamille tyypeille, joiden kanssa ei tuu muuten juteltua. Tää ois niin oiva väline siihen. Äitini muun muuassa taitaa lukea tätä, joten en voi tietenkään kirjottaa mitä sattuu.

Pitäisikö siis suojata tää blogi salasanalla, jonka voisin haluaville ilmoittaa ja sit vuodattaa tänne kaikki törkeydet, jota Riveri tulee saamaan aikaseks matkallaan armeijasta Euroopan syövereihin???

Vastatkaa siihen siis.

Huomenta ja skudaa!

Komppaniassa herätyyyys!

  Taas on päivä jos toinenkin lusittu täällä jumalan hylkäämässä niemessä! Meininki on ollu taas vaihteeksi hieman erilaista. Peruskoulutuskausi on kohta ohi. Meni niin että hujahti.
  Juteltiin tänään alikersantti Saarasen kanssa, et kuinka hyvii frendei meistäki on tullu. Minä, Paajanen, Saaranan ja Niittylä. Ollaan oltu täs vähän aikaa ryhmänjohtajina 4.joukkueelle. Just ku ollaan hyvin kavereita nii P-kausi loppuu ja sit ollaan taas uusissa paikoissa. Asia, jota koitan tässä tuoda esille on, että miten perseestä on ku just tutustuu jätkiin ja alkaa hyvin bondaa nii sit erotaanki jo. P-kaudelta AUKkiin josta sit johtajaks jonnekki ihan muualle. Täältä sit taas jonnekki toiseen paikkaan. Täytyy toivoo, et pystyis ja jaksais pitää yhteyttä kaikkiin näihin hyviin tyyppeihin.

  Sitten iloisempiin aiheisiin.
 
  Tänään on se päivä, kun lähden lomille! Toisinsanoen pois täältä Upinniemestä. Sain jotenkin junailtua itselleni nyt vähä pidemmät lomat: torstaista maanantaihin. Saattaa kuulostaa jostakusta hieman lyhkäseltä tuokin, mutta mulle se on kuitenki todella jees. On tääl jo taas pari viikkoa oltu. Seuraavaksi pitää päättää viikonlopun ohjelmasta! Pari asiaa pitäis hoitaa alta pois (mm. siivousta ja pyykinpesua) mutta onneksi aikaa riittää nollaamiseenkin! Lauantaidiskossa luultavimmin lauantaina, sunnuntaina pitää käydä Onnelassa. Perjantai on kuitenkin vielä hieman pimennossa. Toivottavasti menee kaikki ihan nappiin.

  Eilen oltiin vähä pelailemassa pallopelejä. Alikersantti Paajanen onnistui jenkkifudiksen potkasussa, jonka ansiosta pallo pyöri siihen malliin, että sormeeni osuessa paukahti nätisti ja nyt on sormi sininen ja turvonnut... huoh...

Viikonlopusta vielä kuitenkin se, että jos nähdään niin heitetään hymyillen femmat! Älkää olko ihmiset niin helvetin masentuneita, vaikka aurinko ei paistaiskaan koko ajan. Jos nyt vähän vituttaa ja turhauttaa nii kyllä se siitä. Äitini tapasi sanoa minulle pienempänä, että kyllä aamulla kaikki tuntuu paremmalta. Niinhän se aina tuntuki. Life's good. You only get to live it once so try to get a hell of kick out of it!

Happy thoughts,

Òle!

It's in the special way we fuck.

Päivää jälleen kerran täältä tappokoulusta!

  Oon tässä hieman mietiskellyt reittivalintojani matkani suhteen. Oon sen kaltainen tyyppi, et en haluu mitään turhan mietittyä, mutta haluun kuitenkin jonkinlaisen toimintasuunnitelman. Päätin, että paras tapa saada reittisuunnitelma, on listaamalla paikkoja, joita haluun ehdottamasti nähdä. Alla olevat tavoitteet ei ehkä kuitenkaan oo ihan niitä perinteisimpiä.

Haluan kokea/nähdä/tehdä(ei oo tärkeysjärjestyksessä):

1)Palloilla pariisissa juoden espressoa.
2)Pyöriä ranskan maaseudulla vailla päämäärää
3)Syödä patonkia Sisiliassa
4)Tutustua isoon läjään Brittejä
5)Nähdä Pohjois-Englantia ja kävellä jollakin maalaistiellä
6)Tuntea Lontoon yöelämä
7)Käydä tapaamassa serkkuani Hannaa ja hänen miestään Hollannissa
8)Juoda kunnon saksalainen olut
9)Nähdä Pariisin yöelämää ja käydä samoissa paikoissa kun olin 16-vuotias
10)Tutusta niin maalaisiin kuin kaupunkilaisiin ja saada mahdollisimman inspiroiva kokemus
11)Soittaa kaikissa ylläolevissa paikoissa kadulla kitaraa.

Tossa nyt on käytännössä kaikki mitä haluun tehdä. Tekstistä voi fiksumpi päätellä, että ei itä-blokin maat kauheesti kiinnosta. Varmasti on mielenkiintoisia paikkoja ja saisi paljon erilaisia kokemuksia, mutta valitettavasti se ei täytä mun visiota.



































Tossa kuvassa nyt ois ehkä alustava reittivalinta. Koska mulla on käyny semmonen tuuri, et saan finnairin mikkihiirilippuja nii riittää aikaa vähän enemmän pyöriä mestoilla, ku ei tarvi matkustaa junalla noit isoimpia matkoja. Vois jopa tehä sillai, et lentäis Italiaan ja sit siellä pyöris hieman junalla, jonka jälkeen lentäis Pariisiin. Mahdollisuuksia on monia. Ehdotuksia otetaan mieluusti vastaan! Paikkoja, joita kannattaa käydä katsastamassa yms. Oletettavissa on hyvin inspiroiva matka.

  Nyt täytyy kuitenki alkaa siistimään tätä paikkaa. Tupani näyttää rytökärpän pesältä
Óle!

Huomenta!

Noniin!
Elikkäs hyvää huomenta kaikille, jotka tätäkin blogia päätyny lukemaan. Muutama asia ensiksi: oon vielä armeijassa, Upinniemessä ja Euroopan trippi on tuloillaan heti kun täältä pääse vittuun! Toinen asia, en oo mikään kauheen siisti suustani nii älkää ihmiset järkyttykö, jos sekaan pääsee muutama vittu. Kolmanneksi, älkää kieliopista välittäkö. En yritä kirjottaa oikeeta tekstiä, enkä sen puolesta myöskään semmosta kirjota. Muutamat kirjotusvirheet vain piristävät päivää, sanoi eräs ystäväni, kun ei päässyt äidinkielestä läpi.
  Asiaan.
  Oon nyt ollu täällä lastentarhassa kutakuinki reilu puoli vuotta. Kävin rannikkojalkaväki -linjan, eli koen olevani niin sanottu "kovajätkä". Noh, se linja oli mitä oli, aika suklaista meininkiä. Kuitenkin, aliupseerikoulu vedettiin kunnialla läpi, jonka jälkeen päästiin kouluttamaan alokkaita.
 Alokkaat on ollu täällä nyt n. neljä viikkoa. Pikkuroistot osaa jo jotenkuten käyttäytyä kuin sotilaat. Alokasleiri loppu eilen. Mun ääni on ollu käheenä nyt noin parin viikon verran. Toissapäivänä se viimein hävis kokonaan, jonka johdosta mun ampumaleiri loppui ja siirryin kasarmille. Eihän mun ollu sinne mitään järkeä jäädä johtamaan, jos mun ääni kantaa 20cm päähän. Noh, täällä nyt jokatapauksessa kasarmilla keksin alottaa tän blogin kirjottamisen jo täs vaihees. Tarkotushan oli alottaa vasta, ku lähen trekkailee maailmalle. Oma serkkuni Hanna antoiki suurimman idean tän kirjottamiseen. Toivottavasti joku ees lukis tätä. haha.

  Jokatapauksesssaaaaaaa, tossa oli nyt basic info mitä on ehtiny tapahtua puolen vuoden aikana. Tää blogi tulee sisältää musiikkiosioita. Selityksiä biiseistä, joita kirjottelen sekä itse äänityksiä, kunhan vain keksin miten niitä tänne laitetaan. Lisää myöhemmin! Lepo ja Adjöö!